Vapis, vapis...

Nyt mun tiimillä on taas vapis. Kiivisesongin piti alkaa jo aikapäiviä sitten, mutta koko ajan niillä kiiveillä on jotain ongelmia. Tosin pari päivää sitten poimittiin golden kiivejä. Ne oli vielä herkempiä kuin vihreät lajitoverinsa, joten niitä piti käsitellä eritttäin hellästi. Kaikki muut tiimit ovat tänään tosin töissä, joten en oikeastaan tiedä, miksi meillä on vapaata. Ilma on ihan mukava eli aurinko paistaa. Enää ei ole niin lämmintä, koska elämme syksyä nyt.

Kun emme tee töitä, yritämme tehdä jotain muuta. Olen katsonut monta, monta elokuvaa ja nyt meillä on menossa Breaking Bad ja toinen tuotantokausi. Aina kuitenkaan ei pysty katsomaan telkkaria, joten olemme pelanneet myös korttia. Oikeastaan aika paljonkin. Aloitamme yleensä shitheadilla, eli paskalla suomalaisittain, jossa on vähän eri säännöt, joihin olen Suomessa tottunut. Kympin ja kakkosen lisäksi muita erikoiskortteja ovat 3 ja 7. Kolmonen on näkymätön eli seuraavan pelaajan tulee laittaa kolmosta edeltävä tai sitä suurempi numero. Seiskan jälkeen tulee laittaa joko seiska tai alempi numero.  Shitheadin jälkeen pelaamme yleensä Assholea japanilaisilla erikoissäännöillä. Se on vähän sama kuin shithead, mutta kaikki kortit jaetaan pelaajien kesken ja erikoiskortit ovat jätkä, joka vastaa assholen seiskaa ja kasi, joka vastaa shitheadin kymppiä. Tarkoituksen on se, että jokainen pistää aina suuremman kortin kuin edellinen pelaaja, ja saman määrän kortteja. Voittaja on kuningas tai kuningar ja häviäjä asshole. Asshole joutuu antamaan voittajalle 2 parasta korttiaan seuraavalla kierroksella ja kuningas/kuningatar antaa assholelle 2 huonointa korttiaan.

Hostellissa on myös biljari- ja pingpongpöydät, mutta en ole kovin paljon niitä pelaillut. Sen sijaan olemme pelanneet logo quizia. Suurin piirtein kaikilla on logo quiz kännykässä ja siinä siis pitää tunnistaa brändejä logoista. Huomasin, että itse en ollut kovin bränditietoinen, mutta nyt osaan jo paremmin tunnistaa niitä.

Kirjastossa on ilmainen netti ja yleensä vapaapäivinä kokoonnumme sinne. Kirjaston tädeillä on mennyt hermot tähän kokoontumiseen ja nyt kirjastossa saa hengata enää 2 h päivässä netissä, kun ennen sai olla koko päivän. Kirjaston nettiä pystyi ennen myös käyttämään kirjaston ulkopuolelta, kun kirjasto oli jo sulkeutunut. Nyt sekin ilo on poistettu ja nettiä pystyy käyttämään vain kirjaston aukioloaikoina. Kirjastoaikani umpeutuu aivan juuri, ja seuraavaksi olenkin suunnitellut meneväni lenkille, jotta saisin kulutettua aikaa. Kiivien poiminnan jälkeen olen yleensä sen verran puhki, että silloin ei pysty urheilemaan enää saman päivänä.

Näkymää hostellista

Office

Takapiha & telttoja

The shed

Keittiö. 

Hostellielämää

Kiivinpoimintaa

Kiivit on taas olleet vähän vaikeita. Te Pukessa on satanut 2 päivää, joten nyt ollaan vaan odoteltu, että kiiveistä tulee tosi isoja ja mehukkaita. Ehkä huomenna poimintaa, koska nyt ei sada, ainakaan vielä.

Suurin osa hostellikavereistani on lähtenyt tekemään jotain muuta järkevämpää. Eilen suunnittelin itsekin lähteväni jo eteläsaarelle tekemään jotain muuta, koska sinne lähti pari tyyppia, mutta jostain kumman syystä jäinkin vielä tänne. 

Hostellielämä ihan ylipäätänsä on aika mielenkiintoista. Mulla on ollut huonekavereina varsin kummia tyyppejä Jennin lähdön jälkeen. Mun huoneessa on 2 kerrossänkyä ja se on unisex-huone. Tällä hetkellä olen ihan yksin huoneessa, joka on ihan kiva juttu. Ei tarvitse siis kävellä kännykän valossa ja etsiä hammasharjaa piemeydestä. Yleensä mä olen se, joka menee nukkumaan viimeisenä ja myös herään ensimmäisenä. Aamuisin rasittaa se, että pitää etsiä vaatteet, ja välillä niitä ei tahdo löytää ilman valoja. Huoneen numero on 7, ja luulen, että sinne pistetään kaikki vähän "erilaiset" ja kummalliset ihmiset. Eli sovin itsekin tosi hyvin sinne. Pisimpään mun lisäksi huoneessa on viihtynyt saksalainen 32-vuotias Andreas, joka on periaattessa ihan mukava, mutta vähän takertuja. Hän on töissä kiivipakkaamossa. Toinen huonekaverini oli californialainen Hunter, joka osti 10 kg sipuleita ja säilytti niitä meidän huoneessa. Hän on myös taiteilija, mutta en kyllä nähnyt yhtään teosta, mutta Andreas vakuutti, että ne olivat erittäin mielenkiintoisia. Hunter juttelee tosi paljon ja yritti pomottaa mua, kun satuin eksymään samaan kiivinpoimintatiimin hänen kanssaan. Hänestä oli tehty teamleader, vaikka hän ei ollut poiminut kiivejä aikasemmin ja mä olin kuitenkin jo erittäin kokenut ja näppärä poimija. Siksi häippäsinkin siitä tiimistä, koska Hunter ei vakuuttanut suurena johtaja. Hunter ja Andreas hankkivat onneksi asunnon jostain, ja muuttivat sinne. Onnea siis heille... Heidän lisäkseen huoneessa on ollut pari naista saksasta. Toinen heistä oli myös poimimassa kiivejä Hunterin tiimissä, ja hän ei myöskään vakuuttanut mua. Hän oli sen verran hidas, että teki ihan pahaa. Luultavasti kiivinpoiminta ei ihan ollut hänen juttunsa. Mulle sanottiin, että voisitko mennä hieman auttamaan sille linjalle, missä tämä saksalaisnainen oli. Menin sinne, ja hän totesi, että yhdellä linjalla saa olla vain 4 poimiijaa. Tokaisin siihen vain, että te olette sen verran hitaita, että mua pyydettiin avustamaan teitä. Juu, olin ilkeä, mutta voivoi...

Hostelissa on ihan kiva olla, kun siellä on kivoja ihmisiä ja heitä ei ole liikaa. Sen sijaan viime viikolla hostelli oli ihan täynnä ja jonot suihkuihin ja keittiöön olivat varsin pitkät. Tällä hetkellä tilanne on paljon parempi, koska nyt hostelissa mahtuu olemaan, ainakin melkein. Tyttöjen vessoja on siis kaksi ja myös kaksi suihkua. Tosin yksi suihku ja vessa on samassa, joten...

Kiivejä

 Olen siis ollut nyt viikon verran poimimassa kiivejä. Kiivit ovat herkkiä, eikä niitä voi poimia, jos sataa ja muutenkin pitää olla varovainen, kun niitä poimii, etteivät ne vaan vaurioitu millään tavalla. Palkka on suht onneton, mutta jos on hyvä tiimi ja paljon kiivejä tarjolla, niin voidaan päästä minimituntipalkkaan eli 13,5 dollaria tunnissa. Meillä ei siis ole tuntipalkkaa, vaan saadaan palkkaa jokaisesta korista, mitä kerätään. Yhdestä korista saa 14 dollaria, joka jaetaan tiimin kesken. Yhdessä tiimissä on noin 12-14 ihmistä.

Sesonkityö on ihan mielenkiintoista, kun koskaan ei tiedä, onko seuraavana päivänä töitä vai ei, ja onko työpäivä 4 h  vai 12 h pitkä. Ekojen päivien jälkeen olin aika puhki, koska työ on fyysisesti aika kuluttavaa. Meillä on siis "reput", joita ei kanneta selässä vaan etupuolella. Kun reppu täyttyy, se tyhjennetään traktorissa olevaan koriin. Työ ei vaadi sen kummempaa ajattelua, mutta nopea pitää olla tai muuten ei tienaa juuri mitään.