keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Loppu lähenee

Nyt olen melko loppusuoralla matkanteossani. Varasin viikonloppuna lennot kotiin ja tänään ostin junalipun Bundabergistä Brisbaneen. Olen vielä ensi viikon tiistaihin 13.5. täällä maalla, mutta sitten suuntaan Brisbanen kautta Melbourneen, jossa vietän vajaan viikon.  Mulla oli siis alun perin maailmanympärilennot, mutta ne olivat voimassa vain vuoden. En tajunnut sitä varaustilanteessa, mutta en kyllä suunnitellut olevani näin kauan poissa Suomessa. Näin ollen mun piti perua jäljellä olevat lennot ja ostaa sitten uudet lennot. Täytyy todeta, että onneksi liput eivät olleet kovin kalliit, vähän alle 1000 dollaria eli vähän päälle 600 euroa. En tosin tiedä näiden lentojen laadusta. Lennän siis ensin Melbournesta Kuala Lumpuriin, jossa olen yhden yön. Seuraavana päivänä matkani jatkuu Kiinaan, lentokentälle, jonka nimeä en nyt muista. Esa lensi kotiin n. viikko sitten ja hänellä oli sama lento. Kiinan kenttä ei saanut häneltä kovin korkeita arvosteluja, mutta hengaan siellä kuitenkin sen 6 h. Kiinasta lennän Amsterdamin kautta Helsinkiin. 

Olen varsin innoissani tästä visiitistäni Melbourneen. Aioin tavata siellä tuttuja ja syödä kakkuja! Suvi lupasi tulla viikonlopuksi lomalle Melbourneen wwoofing-paikastaan, joten vietämme mun viimeisen viikonlopun Australiassa yhdessä.

Tässä kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua melkoisesti. Mä olen ollut takas töissä, mistä olen tosi iloinen! Olen enimmäkseen poistanut rikkaruohoja, weeding englanniksi. Sen lisäksi olen trimmannut tomaattipuskia. Se on varsin kivaa hommaa! Olen myös repinyt muoveja pellolta, plastic picking. Nämä kaikki työt ovat siis niitä mun oikeita töitä, mistä maksetaan tuntipalkkaa. Ilokseni olen saanut Heidin mun kanssa samaan tiimiin! Me ei olla vielä istutettu kesäkurpitsoja, mutta saa nähdä, jos ehdin enää istuttamaan. Istuttaminen on kuitenkin mun lempityö täällä! Joka viikko viimeiset 6 viikkoa meidän on pitänyt jo istuttaa niitä kesäkurpitsoja, mutta nyt istutus on kai oikeasti tosi lähellä. Pari viikkoa sitten istutimme viimeiset tomaatit 2-istuttavalla ”baby planterillä”. Yleensä istumapaikkoja on 6. Olin ihan onnessani, että pääsin istuttamaan pitkästä aikaa.

Olen päässyt/joutunut ajamaan autoa täällä. Hostellilla on tarjolla sekä automaattisia ja manuaalisia autoja, joista suosin kyllä automaattista, koska ajamme vasemmalla puolella tietä. No sanotaan näin, että olemme aina päässeet töihin ja takaisin, mutta mun piti kyllä eka vähän totutella siihen, että ratti on toisella puolella autoa. Täytyykin todeta, että automaattista autoa on varsin mukava ajella.


Meille on kehittynyt 2 ruotsalaistytön, Annan ja Josefinen, ja heidän lisäkseen Heidin kanssa perjantaitraditio, taco-perjantai, jossa teemme yhdessä tortilloita illalliseksi ja sitten syömme ne. Siksi odotamme aina perjantaita innolla. 

Tässä välissä oli myös pääsiäinen, joka oli ihanan lämmin ja vielä vapaa. Olimme muun muassa Elliot Heads-nimisellä rannalla ja piknikillä yhdessä puistossa. Söin paljon suklaamunia, mutta nämä aussit eivät kai juuri harrasta yllätysmunia, koska vain Kinder-munissa oli yllätykset. Suosikkini munista oli Ferrero Rocher-munat!

Me vietettiin Heidin kanssa vappua eilen, noin viikkoa myöhässä. Päätin tehdä simaa, mutta jätin sen teon vähän viime tippaan, joten vasta eilen avasimme pullot. Leivoin myös tippaleipiä ja munkkeja. Tein nämä munkit vähän rahkamunkkityyliin, mutta käytin sour creamia eli suomeksi kai smetanaa rahkan tilalla, koska näillä ei ole Australiassa rahkaa. Pistän näitä munkkien ohjeita jossain kohtaa leivontablogiin, eli osoitteeseen herkkutaivas.blogspot.com



maanantai 5. toukokuuta 2014

Voi Bundaberg

Kirjoittelin tämän jutun huhtikuun alussa, mutta en saanut aikaiseksi laittaa sitä tänne aikaisemmin.

Farmitöiden rasittava puoli näyttäytyy jälleen eli se, että ikinä ei tiedä, onko töitä vai ei. Viime viikolla satoi, joten sen ihan vielä ymmärtää, että ei oltu töissä. Sen sijaan nyt mut on siirretty istuttamisesta ja tikuttamisesta kesäkurpitsoiden poimimiseen, joka maksetaan urakkapalkkana.  Tämä on väliaikainen työ, jossa olen siihen asti, että aletaan taas istuttaa. Tosin siitä ei ole takeita, milloin istutellaan, ja olenko mä enää siinä istutustiimissä… Toivon kovin, koska tämä kesäkurkkujen poiminta on periaatteessa hyväntekeväisyyttä. Siitä saa 2 dollaria / ämpäri, ja päivässä ehtii kerätä 5-8 ämpäriä, joten päivän saldo on 10-16 dollaria, josta menee 8 dollaria kuljetuksiin. Pellolta saa tosin ottaa kotiin kesäkurpitsoja, joten sen siinä voittaa!

Mulla on ollut vapaa-aikaa suhteellisen paljon, koska kesäkurpitsojenkeräyspäivinä ollaan töissä n. 3 h ja me aloitetaan kello 6 aamulla. Viime viikolla satoi melkein joka päivä, mutta tällä viikolla on ollut sen sijaan upea ilma. Siksi olenkin ollut rannalla ruskettumassa parina päivänä. Kävin myös hostellin vieressä sijaitsevalla uimastadionilla kuntouimassa. Täällä on ihanaa se, että radoille mahtuu, eikä tarvitse ohitella ketään. Toisin sanoen mulla oli oma rata ja myös viereinen tyhjänä!

Päätin myös kokeilla tehdä bataattimunkkeja uudelleen. Tällä kertaa rakenne oli juuri sitä, mitä hain eli ihanan pehmeä ja kostea. Monet ovat täällä ihmetelleet, miksi tungen munkkitaikinaan bataattia, ja millaisia ovat suolaiset munkit, mutta lisäsin bataattia juuri tuon rakenteen takia, ja munkit ovat vieläkin makeita. Bataatti ei siis maistu munkissa, vaan antaa paremman rakenteen.


Olen tutustunut vähän myös paikallisiin ihmisiin ja mut vietiin ”autoradalle” keskelle metsää hurjastelemaan. Mut olis ihan päästetty ajamaankin, mutta sanoin, että taitaa olla liian vaarallista puuhaa. Sen sijaan kyydissä oleminen oli hauskaa! On erittäin virkistävää päästä välillä pois hostellilta.