Teimme tänään ekskursion 2 h ajomatkan päähän Kaikoura-nimiseen kaupunkiin. Olemme yrittäneet mennä sinne jo pidemmän aikaa, mutta nyt vihdoin onnistuimme pääsemään sinne. Kaikoura on tunnettu hyljevauvoista, valaista ja upeista näkymistä. Hylkeitä näimme paljon ja erittäin läheltäkin, mutta valaita ei tällä kertaa näkynyt. Maisemat olivat aivan mahtavat! Hylkeiden bongauspisteitä on monta tien varrella ja pysähdyimme moneen otteeseen katsomaan hylkeitä. Paras paikka oli ehkä hyljejoki/ vesiputous, jossa oli paljon vauvahylkeitä. Siellä ne vain uivat ja leikkivät!!
Viinitöissä tutustuu paljon uusiin ihmisiin, ja välillä työt menevätkin vähän jutteluksi. Se ei ole rahantulon kannalta kovin hyvä asia, koska palkka on urakkapalkka, mutta aina ei vain jaksa keskittyä ihan kunnolla. Puolet työntekijöistä on kotoisin Vanuatusta eli tuosta yhdeltä saarelta tästä Uuden-Seelannin vierestä. Yksi meidän supervisor on myös sieltä. Parin viikon aikana olen jutellut enemmän tai vähemmän näiden vanuatujen kanssa ja nyt mun pitäis kuulemma ottaa poikaystävä sieltä. Vanuatualaiset James ja John haluaisivat molemmat nyt, että muuttaisin Vanuatuun, mutta en ole ihan vielä vakuuttunut asiasta. Se on kuulemma paratiisi maan päällä ja rahaakaan ei siellä tarvitsisi. He ovat myös innokkaita tulemaan käymään Suomessa. Olen käynyt myös erittäin syvällisiä keskusteluja uskonnosta ja maapallon syntymisestä Vanuatu-supervisorin kanssa, ja hän oli vähän ehkä järkyttynyt, etten ollut ihan niin innostunut käymään kirkossa kuin hän. Mutta kuuntelin kyllä hänen Nooan arkki-esitelmäänsä, koska hän teki mulle samalla pari puuta.
Olen ollut tässä erittäin kiitollinen meijän supervisoreista, koska he ovat varsin avuliaita. Kun he ovat hyvällä tuulella, niin he yleensä vähän auttavat meitä tekemään puita. Joskus he trimmaavat vähän oksia tai sitten he tekevät koko puun, ja olen kyllä kiitollinen kaikesta avusta. Meillä on siis kaksi vanhempaa miessupervisoria ja sitten tämä jo mainitsemani nuorempi vanuatulainen supervisor, myös mies. Tyttönä on siis ihan kiva olla siellä töissä, koska he tykkäävät keskustella ja auttaa nuoria tyttöjä. Asiaa auttaa myös se, jos vähän ottaa takkia pois, jos on lämmin ilma. Tilanne tosin vähän muuttui nyt, koska mun lempparisupervisor on vahtimassa stippareita eli oksien poisvetäjiä, eikä meitä. Tämä samainen setä ostaa aina perjantaisin kaikille oluset ja on tosi hyvä saksien teroittaja! Ihan vertaansa vailla.
 |
| Kaikoura |
 |
| Hylje |
 |
| Hyljeputous |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti