Loving Melbourne

Teen vieläkin töitä henkilöstövuokravälitysfirmalle, ja töitä on ollut aika kivasti. Olen ollut viimeksi mainitsemassani messukeskuksessa aika paljon, mutta eri osastolla eli pastryssä leipomassa keksejä. Työkaverit ovat tosi kivoja, ja tämä on ollut juuri sitä, miksi olen tullut tänne. Eli oppimaan uusia juttuja ja työtapoja ja myös saamaan uusia ideoita. Messukeskus menee joululomalle nyt, joten mulla ei ole siellä enää vuoroja. Eli tosi tylsä juttu! Tämän viikon olen töissä jossain panimossa, mutta työnkuva ei ole vielä ihan selvä. Agenttini sanoi, että suurimmaksi osaksi työ olisi tiskaamista, mutta jonkin verran sämpylöiden täyttöä ja annosten kokoamista.

Suvi järkkäsi mulle myös työhaastattelun yhteen ravintola-pitopalveluun noin 1,5 kk sitten. Hän tekee sinne tarjoilukeikkoja jonkin verran, ja siellä tarvittiin kokkia. Menin sinne, ja paikka oli aika hurja. Kylmiö oli yksi sekasorto, ja tavaroiden paikat vaihtuivat päivittäin. Mulle myös luvattiin ekaksi 23 dollaria tunnissa palkkaa, mutta sitten sopimukseen olikin kirjoitettu 21 dollaria, josta olin hieman tuohtunut. Sitten tämä pomo sanoi, että jos kokeilisin tällä harjoittelupalkalla ensin 2 viikkoa, jonka jälkeen palkkaa voitaisiin nostaa, jos olisin tarpeeksi hyvä, ja ottaisin riittävästi vastuuta. Koko paikka kuitenkin oli suht rasittava, joten päätin, että lopetan. Olen ollut päätöksestäni erittäin tyytyväinen, koska olen saanut olla messukeskuksen pastryssä toissä, joka on tosi kiva paikka!

Melbournessa on paljon tekemistä, joten tylsää ei ole ollut. Kun mulla on ollut vapaa-aikaa, olen yleensä käynyt ulkona syömässä joko ihan ruokaa tai sitten kakkuja. Tänään olin amk:sta ja ala-asteelta tutun Meritan, Meritan hostellikaverin Joen, ja virolaispoika Kertin kanssa syömässä kakkuja "Le Petit Gateau"-nimisessä"-kahvilassa. Söimme kaksi leivosta: toinen oli AMAZING!!!! Mä annoin sille arvostelut 10/10, joten kyseessä oli oikein makuelämys. Siinä oli brownie-pohja,, suklaamousse, jossa oli passionhedelmää ja sen sellaista. Toinen leivos oli ihan okei, mutta ei niin ihmeellinen.

Merita saapui Melbourneen n. kuukausi sitten, ja sen jälkeen ollaan käyty milloin missäkin, ja yleensä Kert on ollut meidän mukana joka paikassa. Välillä myös Suvi littyy meidän seuraan, mutta Suvin tekee paljon töitä, ja siksi on välillä ollut vaikeaa löytää yhteisiä vapaapäiviä. 

Pari viikkoa sitten yhden messukeskuksen keksitiimin jäsenellä oli synttärit ja muut työntekijät järjestivät hänelle yllätyssynttärit erääseen japanilaiseen ravintolaan, Shimbashi Sobaan, ja myös mut kutsuttiin. Ravintola oli aikas jees, ja mä söin ankkakeittoa! Musta se oli tosi jees, ja vein Suvin ja Meritan samaan paikkaan seuraavalla viikolla, mutta Suvi ei ollut ihan niin innostunut keitosta kuin mä. Sillä kertaa otin myös vihreää teetä, joka maistui ihan sushilta. Karmivaa litkua! 

Täällä on menossa myös James Bond-näyttely, jonne menin irkkupoika Ronanin kanssa. Näyttely oli ihan jees, mutta odotin siltä enemmän, koska James Bond on mun suuri idoli. Näyttely oli enemmän, kuinka tehdään James Bond, ja kuinka tehdään James Bondin tyyli. Näyttelyn nimi oli tosin Designin James Bond, joten ehkä olin liian kriittinen.

Keskiviikkoisin täällä on Queen Victoria Night Market, jossa on erimaalaisia ruokakojuja. Olen maistellut krokotiilia, paellaa, makeita canneloja, creppejä, jäätelöitä ja kaikkea muuta kivaa. Tällä viikolla en tosin pääse night markettiin, koska olen töissä.