Patikointia, teatteria ja kasvohoitoja LA:ssa

New Yorkista siis saapui tiistaina ihoanalyytikko ehkä Jamie nimeltään Walgreenin markettiin. Hän analysoi sekä mun että Jennin kasvot. Mullahan oli ihan mieletön iho, ei siis mitään uutta :D Jamie oli tosin huolissaan siitä, etten käytä keskellä talvella Suomessa aurinkovoidetta... En ehkä tämänkään jälkeen tule käyttämään sitä. Jamie yritti myös mitata ripsien pituutta, mutta se ei jostain syystä onnistunut. Johtui varmaan siitä, että ne oli niin pitkät, ettei se ohjelma edes ymmärtänyt, että niin pitkiä ripsiä voi olla. Tämän jälkeen eräs kaupan kosmetologi teki meille pikakasvohoidot. Ihomme oikein siis hehkuivat! Sama kosmetologi oli leiponut ihanan meheviä cupcakeja, jotka oli kuorruttettu ruokokidesokerilla. Tämä kosmetologi oli entisessä elämässään ollut leipuri ja hänellä oli ollut myös oma leipomo. Meillä oli Jennin kanssa oikein leppoisa aamupäivä näissä hoidoissa :)
Iltapäivän vietimme tutustuen Highland-kauppakeskukseen.

Santa Monica-vuori

Paramount Ranch

Jennin suuri haave oli päästä patikoimaan täällä Los Angelesissa. Hän oli nähnyt suomalaispariskunnan, Tiinan ja Kimmon, "Reissulla"-sivuston. Kimmo tuli hakemaan meidät keskiviikkoaamuna klo 8 ja vietimme koko päivän reissussa.








 Ensin kävimme Paramount Ranchilla, jossa oli filmaukset käynnissä, mutta elokuva ei ollut mikään miljardiluokan tuotos.

Kuvaa Santa Monica-vuorilta

Tämän jälkeen menimme patikoimaan Santa
Monican vuorille, ja matkan pituus oli noin 10 km. Hienot näkymät kyllä oli!

Rosmariinia luonnossa

Näimme muun muassa rosmariinia, laakerinlehtiä ja salviaa kasvamassa villinä luonnossa. Niiden tuoksu oli kyllä uskomattoman väkevä.

Kävimme takaisintulomatkalla Santa Monica Pierillä, jossa oli muun muassa kahviloita, ravintoloita ja huvipuisto. Me tosin vain kävelimme laiturilla.

Santa Monican rannalle on perustettu jonkinlainen fitness-alue. Eli, kun me Suomessa jumppaamme sisällä, niin nämä amerikkalaiset jumppaavat rannalla. Aikas kiva juttu, varsinkin jos ilma suosii!!!

Torstaina eli ystävänpäivänä meidän piti mennä katsomaan Simon Bakeria, ja sitä, että hän saa tähden walk of famelle. Olimmehan me siellä ja myös Simon, me emme vain ikinä löytäneet Simonia. No kyse oli kai taas mun suunnistustaidoista, mutta harmittihan meitä, että jäi tämä nyt näkemättä.

Sen sijaan kävimme kuolemamuseossa, jossa perehdyttiin psykiatriaan ja siihen, miten se on vaikuttanut kuolemisiin ja ihmisiin. Ihan oli hätkähdyttävä museo  ja ilmainen vielä. Aiheeseen oli perehdytty varsin laajasti ja katsoimme myös monta videopätkää.

Torstai huipentui Deep Throat Sex Scandals-esitykseen. Se esitettiin Melrose Avenuella Zephyr-teatterissa, ja sydänkohtauksen saanutta Ron Jeremyä tuurasi Tom Byron. Näytelmän alkupuolisko oli huvittava ja kepeä, mutta väliajan jälkeen meno vaihtui vakavammaksi ja lopuksi puitiin sitä, kuka joutuu vankilaan ja, kuka ei. Kokonaisuudessaan oikein viihdyttävää katseltavaa!!!

Kokeilimme myös tänään torstaina ensimmäistä kertaa bussia täällä. Yhteen suuntaan meno maksoi 1,5 $ ja reitillä on helppo pysyä, koska pysähdyksissä mainitaan aina se risteys, jonne bussi pysähtyy. Takaisintulomatkalla oli aika show, kun kyytiin tuli nainen pyörätuolissa. Bussista alkoi kuulua hälytysääni ja olin ihan pihalla, mitä oikein tapahtuu. Ihmiset menivät taaksepäin ja munkin tuoli nostettiin ylös. Sitten havaitsin tämän naisen. Autoimme kaikki lähellä olevat naista pääsemään bussiin sisään ja hän oli yhden pysäkkivälin verran kyydissä. Seuraavaksi autoimme hänet ulos.